Asfaltti on siinä mielessä hieno asia, että se on lähes täysin puhdas luonnontuote. Asfaltin sataprosenttinen kierrättäminen on periaatteessa mahdollista. Asfalttia kierrätettävissä otetaan talteen sekä kiviaines että bitumi.
Koska asfaltin ainoat aineosat yleensä ovat kivi ja bitumi, ja koska bitumi on niin yksinkertainen tuote, että se lämmitettäessä notkistuu uudelleen, on asfaltin kierrättäminen kohtalaisen helppoa.
Vaikka nykyään kierrätys todella monessa asiassa onkin suosittua, on asfaltin kierrätyksessä yhtenä suurena esteenä ihmisten asenne kierrätettyä asfalttia kohtaan. Asiakkaiden keskuudessa monesti pidetään parempana niin sanottua neitseellistä asfalttia, vaikkei siinä käytännössä ole mitään eroa sellaiseen asfalttimassan jossa on mukana myös uusioasfalttia.
Asfalttia kierrätettävissä tapahtuu 2 asiaa, jotka asfaltin laadun ylläpitämiseksi tulee kompensoida kierrätysasfalttia käytettäessä.
Ensinnäkin asfalttia purettaessa ja purettua asfalttia murskattaessa kiviaines jokaisella uusiokäyttökerralla hieman hienonee. Tämä tarkoittaa sitä, että uusioasfalttia tehtäessä pitää uuden sekaan laitettava kiviaineksen olla hieman karkeampaa, jotta lopullisesta asfalttimassasta tulee tasalaatuista. Tämä pätee silloin, kun käytettävän asfalttirouheen osuus on suuri. Mikäli kierrätyskomponenttia laitetaan valmistuksessa vain joitain kymmeniä prosentteja, ei tällä asialla käytännössä ole merkitystä asfaltin rakeisuuteen.
Toinen asia joka muuttuu asfalttia kierrätettäessä ja uudelleen käytettäessä on bitumin notkeus. Tämän kompensoimiseksi uusioasfalttia tehtäessä joudutaan joskus käyttämään normaalia notkeampaa bitumilaatua.
Asfaltin kierrätys käytännössä
Asfaltin uusiokäyttö on tehdään niin, että vanhaa rouhittua asfalttia lisätään kuumennetun kiviaineksen sekaan valmistusprosessissa. Monilla asfalttiasemilla on mahdollisuus myös lämmittää rouhittu asfaltti, jolloin sen käyttäminen suurempina pitoisuuksina on mahdollista.
Mikäli asfalttirouhetta ei lämmitetä, voidaan kierrätysasfalttia valmistaa maksimissaan noin 20 prosentin pitoisuuksina. Tämä johtuu siitä, että bitumin laadun säilyttämiseksi uusioasfaltin kanssa sekoitettavan puhtaan kiven lämpötila ei voi olla mahdottoman korkea.
Koska asfaltin kierrätyksessä kuumennetun kiviaineksen sekaan laitettu asfalttirouhe lämpenee kiviaineen vaikutuksesta, on lopullinen asfalttimassa hieman viileämpää kuin mihin lämpötilaan puhdas kivi on alunperin lämmitetty. Mikäli tässä tilanteessa puhtaan kiven lämpötilaa nostettaisi suhteettoman korkealle, aiheuttaisi se jossain määrin kierrätysasfaltissa olevan bitumin palamista sellaiseen muotoon että se ei enää tekisi sille ajateltua tehtävää.
Kierrätysasfalttia voidaan turvallisin mielin käyttää lähes kohteessa kuin kohteessa.
Kierrätyskomponentin osuudella asfaltin valmistuksessa on merkitystä lähinnä erikoistapauksissa. Tällaisia ovat esimerkiksi teiden asfaltoinnit, joissa tien elinkaari on laskettu niin, että asfaltti voidaan tarvittaessa jyrsiä ja käyttää tienpäällä uudelleen lisäämällä hieman bitumia. Tällaisissa kohteissa siis on merkitystä sillä, paljonko asfalttia on kierrätetty.
Myöskin esimerkiksi lentokentillä voi olla säännöksiä siitä, että kierrätetyä asfalttia ei saa käyttää, tai sen määrä on rajoitettu.
Normaaleissa pihoissa ja myös pienillä teillä voidaan, ja on ympäristön kannalta myös järkevää, käyttää mahdollisimman paljon uusioasfalttia.